Täytyy vielä soitella Leenalle aamusta ja kysellä aikataulusta, Sami pääsee onneksi ajelemaan. Mira oli tänään ihan kumma. Sai multa tallissa parit isot säkärit ja veti hernukan nenään. Eihän sellaiset räpsyt kivoja ole, mutta oli tossa käytöksessä vähän tammalisää taas.
Ratsastin pitkästä aikaa Kuplalla itse. Miran kanssa kävi muuten iso hässäkkä kärryjen kanssa. Kärryt kärsi onneksi enemmän kuin hevonen. Likan luonnon päälle otti kyllä kovasti ja olihan noita naarmuja ja reikiä vähän joka puolella, mutta onneksi ei mitään isompaa. Antoi valjaastaa ihan normaalisti tallissa ja oli ihan suhteellisen rentokin, mutta ulos päästessä veti ihan kilarit. Ei ollut mitään toiveita pidellä. Onneksi paineli läpi tarhaan tai muuten oltais varmaan oltu naapurin pakun keulakoristeina... Huoh. En keksi muuta kuin että se jokin mikä menneisyydessä sitä painaa löi päälle. Ei ollut oma itsensä lainkaan. Kärryttelun kanssa ollaan siis lähtökuopissa ja juuri nyt tuntuu että eväät eivät edes riitä yrittää. Keskitymme siis muuhun liikuntaan ja tiineeksi tuloon.
Huominen jänskättää. Toivottavasti ei tule mitään yllätyksiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti