torstai 30. lokakuuta 2014

10 kuvaa kesään

Vuorossa on toinen kymppikuvahaasteen kuva eli kerran kuussa kuva varsamassun kasvua ja kesän tuloa odotellen. Tämän jälkeen enää 8 kuvaa kesään ja toivottavasti onnelliseen varsa-sellaiseen.

Pidän nyt tämän saman kuvakulman, vaikka se ei ehkä paras mahdollinen olekaan, mutten malta olla laittamatta paria ekstrakuvaa samaan. Tästä valitusta kuvasta näkee ei niinkään vatsan vaan talvikarvan kasvun. Pörröponi!

Tiineyspäiviä on kuvanottohetkellä takana 160.

9 kuvaa kesään



Tui <3

 Murua kiinnosti kuvattaessa enemmän lakaisemattoman lattian mahdolliset aarteet kuin poseeraus :)

Ensimmäinen kymppikuva täällä.

tiistai 28. lokakuuta 2014

Kengät lentelee ja rokotus lähestyy

Meillä ollaan oltu puolikenkäisiä koko kesä ja säännöllisen epäsäännöllisesti ollaan irtokenkiä laiteltu, se on ollut Murulla aina homman nimi. Astuu takaa voimakkaasti alle ja siinä tohinassa kyllä jos vähänkään on kantaa minkä päälle astua, niitä lentelee. Onneksi pääsääntöisesti aina siististi, niinkuin viikonloppunakin. Kenkäkin onneksi löytyi ja saatiin tänään Jannen toimesta takaisin paikalleen pienen suoristuksen jälkeen. Kantahokitkin on jo valmiina vaikka onhan tämä aika kesäinen tämä lokamarraskuun vaihde, kummallista tämä sää. Varmasti laittelemme takakengätkin paikoilleen kun liukkaat alkavat.

Kyselin viimeeksi rokotuksista ja eilen törmäsin kaupassa Suviin, toisen odottajan omistajaan. Virusaborttirokote puhutti, mahdolliset luomiset rokotuksen seurauksena. Minä päädyin (mikä oli vähän lähtökohtanakin) siihen, että rokote annetaan ja Hiidenheimo tulee sitä toimittamaan perjantaina. Samalla rokotetaan myös Kupleja sekä Bella-koiramme, jonka rokotus on näemmä päässyt unohtumaan. Saas nähdä miten ultraus kotona ilman pakkopilttuuta sujuu? Tosin Ilmari on onnistunut aina myös aiemmin rauhoitetut raspattavat hoitamaan ilman rauhoitusta, joten en usko, että tämäkään on ongelma. Toivottavasti kaikki on  masuasukilla niin kuin pitää. Lähdetään perjantaina saman tien Madridiin pienelle reissulle, mutta viimeistään sieltä palattuani kerron perjantaisen ultrauksen kuulumiset, toivottavasti myös kuvien kera.


sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Pohdintaa virusaborttirokotuksesta

Miralla on tänään tiineyspäiviä täynnä 142.

Viiden kuukauden rajapyykki nopean kasvamisen vaiheineen on siis täällä ja on pohdittava virusaborttirokotuksen ottamista. Rokotus, joka annetaan tiineelle tammalle tiineyskuukausien 5, 7 ja 9 kohdalla, tulisi suojata hevosta herpesviruksen aiheuttamalta virusabortilta. Rokote annetaan siis hevosen herpesvirusta (EHV-1) vastaan. Kysymys on herpesvirusten ryhmään kuuluvasta viruksesta, joka aiheuttaa rhinopneumoniitti-nimisen hengitystieinfektion, jonka seuraus tammalla on usein luominen. Luomisen lisäksi varsa voi syntyä kuolleena tai erittäin heikkona.

En toki ole millään lailla rokottamista vastaan ja periaatteessa niin eläinten kuin perheen ihmistenkin osalta sen puolesta, mutta ongelma ja pohdinnan syy on se, että varsinaista virusaborttirokotetta ei ole saatavissa ja rokotuksesta liikkuu argumentteja puolesta ja vastaan. Rokotus tehdään ilmeisesti Resequinilla, jossa on mukana herpesviruksen hengitystiemuoto, mutta se ei kuitenkaan anna täydellistä suojaa virusaborttia vastaan. Heppalääkäri.fi sivuston Kati Tuominen kertoo rokotteen suojan olevan 80%. Eläinlääkäriemme (Väihkönen & Hiidenheimo) kanssa keskustellessani en ole niin ikään saanut ihan täyttä varmuutta siitä onko rokottaminen nyt suositeltavaa vai ei? Moni puhuu sen puolesta, että riippuu miten paljon hevosen kanssa liikkuu. Toisaalta virusabortti tarttuu todella helposti ja myös oireettomat hevoset levittävät sitä. Itse tartunta tapahtuu joko pisaratartuntana tai luoneen tamman jälkeisten, sikiövesien tai kohtueritteiden välityksellä. Kun tallissa on vain yksi kantava tamma, on riski enemmän tartunnan saaminen toisten, meidän tapauksessamme Kuplan valmennus- tai kisareissujen kautta. Paras suoja olisikin ryhmäimmuniteetti eli tallin kaikkien hevosten, myös ruunien rokottaminen, sanotaan usealla sivustolla.

Rokotteiden haittavaikutuksia hevosilla on samoin kuin ihmisilläkin, edelleen samalla tavoin rokotteista pyritään kehittämään mahdollisimman vähän haittavaikutuksia aiheuttavia. Herpesrokotteen ilmeisen yleinen haittavaikutus on paikallinen ärsytys, johtuen rokotteen öljypohjaisesta tehosteaineesta.

Mitä sinä olet mieltä? Miten sinä tekisit jos tammasi olisi tiine? Mitä sinä aiot oman tiineen tammasi kanssa tehdä?



maanantai 6. lokakuuta 2014

Maastakäsittelyä ja tarhanlaajennusurakkaa



Viikonloppuna meillä Koivulassa on ahkeroitu risusavotassa kun tavoitteena on laajentaa tallin yhteydessä olevaa hiekkatarhaa metsän suuntaan. Puustosta jäljelle jäävät juuri punamarjaisina hehkuvat pihlajat sekä joitakin koivuja. Useamman viikonlopun uutteroinnin jälkeen ollaan jo siinä vaiheessa, että siivoillaan kaadettuja puita ja risuja pois tarha-alueelta. Muutama isompi puu kaadettiin vielä lauantaina, sillä ajateltiin myös samalla levittää tallin alta rakennusaikana työnnetty pintamaa, joka on tällä hetkellä kasassa tallin päässä. Puita oli hyvä kaataa sen verran, että kone pääsee kulkemaan. Sen myötä maiseman pitäisi taas avartua. Toivotaan, että saadaan konekuski paikalle. 

Koivuja on tarkoitus hyödyntää samalla tavalla kuin alla kuvissa nähtävässä "tammitarhassamme" eli osana tolppia. Uudesta metsätarhasta tulee arviolta 600-800 neliötä uutta tarha-aluetta. Mietimme vielä tehdäänkö siitä erillinen vai avataanko hiekkatarhaa metsään päin. Muutamasta alueella olleesta pikkukuusesta pätkittiin niin ikään tolpiksi tehtäviä runkoja, täytyy vielä vain hankkia kuorimarauta, jolla saa kuoren pois.

Muru katselee kaukaisuuteen koivikossa
  

Ensimmäinen metsätarha ja tutkimusretket sen mukaiset
  
Annette oli viikonloppureissussa joten lauantaina liikutin Kuplan. Kisaratsumme sai selkäänsä itseni lisäksi myös kaksi ensiravaajaa ja yhden noin kymmenen vuoden jälkeen selkään palaajan kun Sanna oli Sannin ja Saaran kanssa kylässä. Otin Kuplan kanssa pitkän alkupuhteen jälkeen vain rennon letkeät ravit ja laukat molempiin suuntiin ja suuntasin vielä loppukäynneiksi maastoon. Hitsi, kun alkaa tulla jo kovasti pimeää iltaisin. 

Sunnuntaina oli aikaa vähän touhuilla Murun kanssa kentällä. Laitoimme naruriimun päähön ja koulutusköyden jatkoksi ja harjoittelimme taas vähän sitä sun tätä. Peruutukset (zurück) menvät jo hyvin käskystä, pysähdys kaikista käynnistä ja ravista, lisäksi kaikki käännökset ja kiemurtelut onnistuvat hevosen vasemmalla puolella, oikealla puolella kulkemista vähän vieroksuu... Vasen jalka nousee gib fuss -komennolla kun palkaksi saa herkkuakin vielä.  Harjoittelimme lisäksi etu- ja takaosakäännöksiä. Molemmat sujuvat 180 asteisina hyvin, 360 asteisina vähän maltti puuttuu vielä. Pitäisi keksiä joku lava tai lavetti jolle nousua voisi harjoitella senkin tyyppistä. 

Mira pääsi myös Anen ja Kuplejan matkaan. Hyvin se Muru taas siinä mukana kulki, kuten kuvista näkyy. Sen jälkeen päästiin vielä maastoon käppäilemään. Onneksi sunnuntaina ei enää satanut, edellisen päivän ja toissa yön sateet näkyivät kyllä sänkkärillä jossa kävelystä ei oikein tullut kuin lits ja läts.

Tui, tui

Vaikka tytöillä on viime aikoina ollut välillä vähän ryppyjä rakkaudessa sujuu rintarinnan kulkeminen hyvin.
  


Ravissa lönkyttelykin onnistuu
   

On ne niin mussukoita nuo likat!