maanantai 20. huhtikuuta 2015

332 päivää ja loput tuntuvat kestävän ikuisuuden

Todellakin, päivät noin kolmensadan kohdille tuntuivat siedettäviltä ja odotus vain hetkittäin pakahduttavalta, mutta nyt alkaa olla odottavan aika pitkä!

Olen Facebookin varsat ja varsojat ryhmässä ja siellä alkaa olla jo melkoinen vilske. Jos ei päivittäin niin ainakin melkein, joku laittelee kuvia suloisista vastasyntyneestä. Muutama suru-uutinenkin on postattu keinoemon etsinnän muodossa. Pieniä uusia merkkejä edessä olevasta Miralla on, takapään lihakset alkavat löysistyä ja ulkosynnyttimet turpoilla. Nisät ovat kuitakuinkin entisellään, eilen utareet olivat pienentyneetkin, Sami tuumi, josko kylmä keli voisi vaikuttaa asiaan. Tänään utareet olivat taas turpeisemmat, nisissä ei mitään turvotettelua tai muutakaan.

Viime yönä Mira oli aavistuksen levottoman oloinen, tai sitten se olin minä. Tässä kuva tältä illalta. Muutamana iltana on ollut yhteyshaasteita, paljon pätkintää. Nyt täytyy varmasti alkaa säännöllisempi valvonta. En haluaisi missata h-hetkeä. Mainitsemassani FB-ryhmässä on ollut jo useampi aamuylläri tallissa odottamassa.


Vatsan asento alkaa olla jo kölimäisempi, eikös sekin ole yksi lähestyvän synnytyksen merkki, varsahan kääntyy tosin usein vasta avautumisvaiheheessa, olen ymmärtänyt. Kyllä siellä pikku-murulla alkaa varmasti ahdasta jo olla. Vähemmän liikettä tuntuisi kuin varhemmin, mutta toisaalta liikkeet ovat aika isoja. Ehkä sieltä vielä varsa tulee eikä pyöröpaali :)

En lähtenyt hankkimaan PH-mittausliuskoja, mutta nyt alkaa tuntua, että pitäisiköhän vielä sittenkin? Niiden avulla (esim. Akvaarioliikkeistä saatavat veden PH-mittaukseen tarkoitetut) pitäisi maidon PH-arvosta selvitä miten lähellä varsominen on, mitä pienempi PH-lukema sitä lähempänä tapahtuma. Samoin keinona olisi lämmön mittaukset, mitenköhän oli, alempi vai korkeampi lähestyvän synnytyksen hetkellä?





9 kommenttia:

  1. Oi kun teillä on jännät paikat!
    Lämmön pitäisi laskea noin puolesta asteesta yhteen asteeseen muutamaa tuntia ennen varsomista. Eli jos illalla lämpö on laskenut niin todennäköisesti seuraavana yönä varsotaan.
    Aikoinaan kun oli siittolassa töissä, niin siellä käytettiin noita ph-liuskoja. Kyllä niistä jotain viitettä sai, mutta siitä huolimatta tallissa oli joskus aamulla yllätyksiä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kärsimättömällä alkaa olla tiukkaa :) toivotaan, että päästään todistamaan tapahtumaa tai ainakin ellei, niin äidillä ja jälkikasvulla kaikki hyvin!

      Poista
  2. Meillä lämpö ei heilahdellut vaikka sen varaan paljon laskettiinkin. Ja noita perhanan yhteysongelmia alkoi ilmestyä sitä mukaa, kun H-hetki lähestyi. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään oli ajatus mitata kun näin vastauksianne, mutten muistanut. Kiitos tsempeistä, kaikki otetaan ilolla vastaan :)

      Poista
    2. Jännä että tekniikka ei ikinä toimi silloin kun oikeesti pitäisi :D

      Poista
  3. Hei, kiitos vinkistä, pitääkin mennä joku päivä eläinkaupasta kyselemään ph-liuskoja.
    Meillä on myös tällä hetkellä "pieni" tekninen ongelma valvontakameran kanssa. Tosiasiassa se oli helppo kytkeä ja toimi hienosti, mutta teinkin tämän kotiverkossa. Ongelmaksi onkin nyt muodostunut tämän verkon vaihtaminen, mikä ei oikein tunnu onnistuvan. Onneksi on töissä paljon avuliaita ihmisiä, ketkä vuoron perään tulee renkkaamaan noita laitteita... :)

    VastaaPoista
  4. Eipä kestä :) mulla oli samaa, sisäverkosss toimi, mutta ulkoverkkoon saamiseksi piti kutsua apujoukkoja. Toimii, mutta pätkinä häiritsee kovin. Sitä on varma, että juuri sillä hetkellä tapahtuu jtn kriittistä :)

    VastaaPoista
  5. Minulla ei ole ollut mitään tuollaista kameraa käytössä enkä olekaan onnistunut näkemään yhdenkään kasvattini (3 kpl) syntymähetkeä. Tammat ovat aika taitavia varsomaan salaa! Viimeismmällä kerralla minulle kävi niin, että illalla näin ihan selvästi tamman aikovan varsoa pian (oli vahatipat ja maitoa valui takajaloille), mutta arvelin kuitenkin että se varsoo vasta yöllä. Lähdin kauppaan ostamaan evästä valvomista varten ja kun palasin klo 21 aikaan kotiin mukanani hirveät kasat sipsejä, karkkeja ja energiajuomaa niin varsa olikin jo syntynyt sillä aikaa. :D

    Onhan se tietysti tavallan harmittanut kun ei ole nähnyt syntymähetkeä, mutta päällimmäisenä on kuitenkin ollut suuri helpotus, kun varsa on maailmassa elävänä ja ehjänä eikä väärinpäin puolitiehen juuttuneena.

    Jos meillä joskus vielä varsotaan (tuskin moneen vuoteen) niin ehkä sitten minäkin hankin tuollaisen kameran!

    VastaaPoista
  6. Tärkeintähän se on, että terve varsa ja emä ovat vastassa. Olen kyllä ollut kameraan tosi tyytyväinen, aika koukuttavaa katsella murun normaaleja yöpuuhiakin. Toivottavasti pysyn yövalvonnoissa vielä hereillä jatkossakin, huomaan, etten ole enää nuorikko. Yövalvomiset kameran äärellä vievät veronsa, väsymys on taattu.

    VastaaPoista