Valitettavasti en ole vieläkään saanut vastauksia kasvattajalta koskien Miran kantakirjauspapereita, joten lähetin juuri viestiä ZfdP -liitolle, josko saisin vuonna 2011 tehdyn kantakirjauksen paperit heiltä, en ollut jotenkin tajunnutkaan, että tuo vaihtoehto olisi olemassa. Vinkin sain Sammalliston tallin Annelilta, kiitokset siitä :) Toivotaan, että vastaisivat nopeasti. Mira siis on kantakirjattu Verdenissä siitospuolen kantakirjaan 1 d. ZfdP Zuchtbuch Deutsches Pferd ja urheiluhevospuolella Warendorffissa vuonna 2008 saksalaisen ratsuhevosen listalle I .
Kyselin samalla myös jälkeläistietoja. Saamani tiedon mukaan jälkeläisiä pitäisi olla yksi. Tosin jossain internetin ihmemaassa luki, että lista D olisi hevosille joilla on siitosnäyttöjä ja vähintään 5 elävää varsaa - mutta ehkäpä tässä kohtaa tulkitsin väärin. Uskoisin. Katsotaan mitä tietoja saan ja mitä selviää. Tässäkin yhteydessä huomaan, miten paljon vähemmän saksalaisista hevosista löytyy tietoja netistä kuin suomalaisista. Kaikki tapahtuu enemmän paperilla ja livenä. Omistajuuskin on pala paperia. Ilman Eigentumsurkundea et pötki pitkälle, sama se vaikka sinulla olisi hevosen passi.
Edellinen postaus kirvoitti kivasti kommentteja Facebookissa, kiitos niistä :) hyviä vinkkejä ja ennen kaikkea keskustelua. Monen kanssa olen samaa mieltä siitä, että hyviä jälkeläisiä jo jättänyt ja suoritusnäyttöjä omaava ori on varmempi valinta. Soittelin oripäivien jälkeisenä maanantaina heti Sammalistoon ja juttelin Annelin kanssa ja lupasin laittaa sukutiedot, jotta ottaisi vähän kantaa orivalintaan.
Concreto on tällä hetkellä listalla ykkösenä, sillä on hyvät näytöt sekä suoritushevosena että periyttäjänä, mutta vielä olisi aikaa muillekin vaihtoehdoille. Siihen alan kuitenkin yhä vahvemmin kallistua, että haluan oriin olevan Suomessa astuva. Niin, että tiedän todella mitä saan ja voin jopa käydä paikan päällä toteamassa hevosen luonteen ja kuulla sen ratsastettavuudesta ihan F2F.
Eilen ja tänään näytti mamma to be ensimmäisiä kunnollisia kiiman merkkejä tältä keväältä. Kevät, kevät, kevät - se tarkoittaa sitä, että kesäkään ei ole aivan kamalan kaukana. Me like.
Eilen aamulla me oltiin Miran kanssa sivuohjatreenien jälkeen kiipeilemässä metsässä. Ihana auringonpaiste helli. Kuva tuli kuitenkin napattua vasta pellon pätkällä alla.
Päivemmällä päästiin pidemmällä maastolenkille putteporukassa Taikan ja Mistin kanssa. Reissu olikin niin perusputtea, pelättiin ja peruuteltiin, usvattiin ja kompuroitiin. Niin ihanaa silti.Matkaan mahtui niin peltoja, metsäautoteitä kuin metsäpolkujakin :)
Eilen illalla napsahti 24 h - haaste. Juuri kun ajattelin, että minuun tuo ei kolahda. Vaan kolahtipa kuitenkin. Meillä oli ohjasajopäivä eikä tällainen täti mitään hurjimuksia aikaan saa, mitä nyt pukkiharjoituksiin joutuu melko usein, mutta mentiin nyt kuitenkin päiväksi suunnittellun mukaisesti addided with a little twist - lisättiin puomeja peliin. Eikä sunnuntaiaamupäivänä kehdannut siideriäkään avata, joten meillä kelpasi vihreä tee. Ennen varsinaista kuvausta kaikki meni ihan putkeen, mutta liekö ohjien päähän tullut ramppikuume vai mitä, mutta ohjat olivat kyllä heti aivan mutkalla kun kamera kävi... Laitan tähän yhden pätkän. Haastetuiksi tulivat kolme onnellista heppailijaa. Jään odottamaan mitä keksivät :) tai vaihtoehtoisesti täydennyksiä teevarastoon (Vihreä Citrus, kiitos!)
Huonot uutiset ensin, päivän ISONA pettymyksenä oli Prinz Clintuksen hylkääminen eläinlääkärin tarkastuksessa. Syyksi kerrottiin toisen kiveksen puuttuminen - ihmetyksen määrä oli suuri, sillä ori on hyväksytty jalostukseen Italiassa ja siltä löytyy jälkeläisiäkin. Lieneekö joku haveri, josta ei ole tietoa tai papereita (loukkaantumisen takia puuttuva kives ei este jalostukseen käytölle) vai ollaanko Italiassa oltu vähän suurpiirteisempiä? Kummasti aktivoituivat aistit muiden orien suhteen odotetun ja toivotun prinssin jäädessä pois.
Myös Rasmussen P oli jäänyt "kiinni" eläinlääkärintarkastuksessa (kuulema yläpurenta), häntä näimme kuitenkin oriparaatissa saksalaisen ratsastajansa esittämänä.
Koulupuolen oreista juuri Rasmussen P miellytti silmää!
Kokonaisuus alkoi siis hieman takellellen sekä Prinssin että Rasmussen P:n ollessa poissa, niinpä ensimmäinen esitettävä ori (emme ehtineet kuin hetken seurata Sammaliston tallin Aqua Marinea ratsain) jonka näimme kokonaisuudessaan oli jo aiemmin etsimäni holstein Concreto (Contender). Tällä orilla on sekä suoritusnäyttöjä että jälkeläisnäyttöjä riittämiin eikä oriin ulkoisessa olemuksessakaan ole napisemista. Oriin esitti todella ammattimaisesti (kuten miltei kaikki muutkin Sammaliston oriit, tekemistä riitti!) saksalainen esittelijä Alex. Täytyykin tässä kohtaa todeta, että oriiden esittelyssä oli todella paljon tasoeroja, Sammaliston oriit nousivat tämän esittelijän(kin) ansiosta ylitse muiden.
van det Bremhoff, Belgian paras nuori 5-, 6- ja 7 –v., hyv. oldenburg,Concretop Conquest, sij.
S-tasolla.Holst. tammalinja 173.Emänemä 3 jälk., kilpailleita mm. K-Folia (Constantina 3
Concretosta voi lukea lisää saksaksi täältä ja englanniksi täältä. Concretoa ei esitetty lainkaan ratsain, mikäli ymmärsin oikein, syynä oli se, että ori oli vasta hiljattain saapunut Suomeen eikä sen ratsastuskunnosta ollut selvyyttä. Concreto käyttäytyi pääosin kuin herrasmies, jotain pientä sanomista oli välillä askellajiin, mutta rakenne-esittelyssä herra oli oikeinkin asiallisesti.
Concreton ravia tässä
Panttaan arvostelun tulokset ja palkitsemisen vasta postauksen loppuun :)
Ensimmäisenä väliaikaohjelmana oli hauska suomiputtejen katrilli :-)
Hauskaa oli myös törmätä ekan luokan luokkakaveriin Terhiin, jolla oli Siiri tammansa kanssa samoin astutusaikeita ja sopiva ori bongattu Schockemöhlen katalogista. Kiva jutella astuttamiseen liittyvistä ihmettelyn aiheista ja suunnitelmista.
Katrillin jälkeen saimme katsastaa 3-vuotiaiden oriiden irtohyppytalenttia. Osalta sitä löytyi enemmän, osalta vähemmän. Eniten sykähdytti jo katalogistakin aikaisemmin bongattu oldenburgilainen Lissabon (Lordanos).
Lissabonin tyylinäytettä
LISSABON - Isäoriin esteindeksi 144 (96%). Isäoriilla lukuisia sijoituksia vaikealta tasolta
ja sen jälkeläisistä yksi on sijoittunut kouluratsastuksessa tasolla S
ja 38 esteratsastuksessa tasolla S. Isäoriilla on 32 hyväksyttyä
orijälkeläistä ja 21 StPr -tammajälkeläistä.
Lissabon sykähdytti myös irtona, tässä video.
Irtohypytyksen jälkeen väliaikaohjelmassa oli (leikkimielistä) kisailua niin esteillä kuin koulussakin. Estradilla oli myös Johannan messuilta bongaama Friisin Paletti suomenpienhevosori pariestekisailuissa. Hieno liinaharja.
Kisailun jälkeen palkittiin joitakin kasvattajia, minkä jälkeen olivat vuorossa oritesteihin osallistuneiden palkitsemiset. Kokonaissaldona päivillä hyväksyttiin vain kuusi oria, niistä yksi ratsuponiori Spawn.
Ratsuponiori Spawn koeratsastuksessa Minna Niemisellä (Del-varsat)
Muut hyväksytyt oriit Spawnin ja toisen ratsuponioriin Barlume di Speranzan lisäksi olivat ----Tadaa! Concreto, Lissabon, Aqua Marine (kaikki Sammaliston tallilta) sekä Fiance Noir (uusinta tarkastus) .
Seuraavaksi tunnelmia palkitsemisesta.
Hokkus ja Noora palkitsivat
Lissabon kunniakierroksella
Concreto odottelee palkitsemis vuoroaan
Lissabon
Concreto
Spawn
Lissabon ja Mikael Nolin palkitsemassa
Concreton palkitsemisvideo
Lissabonin palkitsemisvideo
Juttelin Gestüt Spreheä edutaneiden Riverbank Horsesin väen kanssa siellä tarjolla olevista oreista, kiinnostavan tarjouksen olivat neuvotelleet - mikäli tamma jäisi tyhjäksi palautettaisiin 300 € jälkeen kaikki maksettu. Jotenkin kuitenkin tuntuisi katseet kääntyvän Suomessa vaikuttaviin oreihin. Etulinjassa ovat Sammaliston tallin Lissabon ja Concreto.
Kumman Sinä valitsisit?
Oldenburg Lissabon rakennekuvassa (Hippos).
LISSABON - kuvaaja Pirje Paananen
Lissabon palkittiin paitsi parhaana 3-vuotiaana myös vuoden 2014 oripäivien parhaana orina. Täältä löytyvät Lissabonin arvostelut. Sille myönnettiin jalostukseen käyttöoikeus vuoden 2015 loppuun saakka ja se merkittiin FWB-kantakirjaan I-jalostusluokkaan.
Holsteiner Concreto rakennekuvassa (Hippos)
CONCRETO - kuvaaja Pirje Paananen
Täältä löytyvät puolestaan Concreton arvostelut . Concretolle, joka on hyväksytty jalostukseen jo aiemmin (Holstein ja BWB ja Rheinland) myönnettiin toistaiseksi voimassa oleva jalostukseen käyttöoikeus (ainoana koko oripäivillä) ja se merkittiin FWB-kantakirjaan I-jalostusluokkaan.
Mikä on muuten tuo salainen ase Alexin kädessä :) ??
Kiitokset Annettelle ja Johannalle seurasta, kiva päivä! Edessä on sukutaulujen ristiinvertailua ja pohdintaa, pohdintaa, pohdintaa :))
... ja odotetut ratsuoripäivät! Annetten ehdotuksesta lähdemme liikkeelle eväsmeiningillä ja kävimmekin jo eväsostoksilla kaupassa :) Luvassa on sämpylöitä, juotavaa jugurttia, omat mehupurkit kullekin ja vähän suklaata. Lisäksi kotileipurimme tekee parhaillaan täytekeksejä matkalle mukaan. Nam. Luvassa on koko päivä hepostelua, joten saatamme ruokailla jotain paikan päälläkin.
Kulkupelikin on imuroitu ja pölypyyhitty, oli todella aikakin. Starttaamme Ypäjää kohti aamu kahdeksalta, Johanna, Annette ja minä, matka-aika 1h 37min sanoo GoogleMaps. Mukaan on remmi reippaamme lisäksi lähdössä hyvä kuvausarsenaali, joten pyrin postaamaan kuvien kera seuraavaksi.
Pienimuotoisen takatalven jälkeen tänään kuului joka nurkalta lotinaa kun lämpötilat hyppäsivät ylös ja satoikin. En laita yhtään pahakseni, en. Mikäs siinä oli etäpäivää viettäessä, tosin auringonpaiste sai välttämään ikkunoita, joiden pesemättömyys kävi ilmeiseksi. Nyt nukkumaan, huomenna on aikainen startti :)
Tällä viikolla inspiroiduin blogitekstistä Hevostiimin sivuilla.
Oli todella innostavaa lukea antaumuksella kirjoitettua kirjoitusta pienimuotoisesta FWB-kasvatuksesta, Minna Niemeläisen (ja Kari Nevalan) Del-varsoista. Kirjoitus sekoitti sopivalla tavalla kasvatuksen ihanuutta ja haasteita ja unohtamatta kirjoituksen pientä sarkasmia. "FWB - näet jo mielessäsi miten se on seissyt suomalaisen ladon takana liiankin tutussa suomalaisessa maisemassa, eihän se edes osaa kieliä".
Innoitukseen sekoittuu pieni osanen huolta. Miten paljon murhetta, epävarmuutta ja epäonneakin voi sisältyä pikkuvarsojen kasvatukseen ja miten paljon osaamista vaaditaan (ja kukkaroa). Sitoutuneisuudesta ja antaumuksesta huolimatta, mutta niistä en olisi huolissani. Tällä hetkellä varsotusasiat pyörivät mielessä kovasti. Lumi ja pienoinen takatalvi eivät ilahduta meitä kevään ja kiimojen odottelijoita. Toivottavasti Miran tie mammaksi sujuisi kiemuroitta ja saisimme Koivulaan tervettä ja elinvoimaista jälkikasvua. Hevoshierojamme Sanna suositteli meille Orimattilan Hevoskylän klinikkaa ja Leena Väihköstä. Ajattelin soitella Leenalle ja kysellä noista tarkistuksista ennen astutusta.
Tulevalla viikolla ovatkin sitten jo Oripäivät jonne meidän suuntamme vie lauantaina. Siihen sopivat Minnan kirjoituksen lopun sanat:
"Se joku, joka kasvattaa seuraavan kilpahevosesi, istuu todennäköisesti
ensi viikonloppuna ratsuoripäivien katsomossa. Hän suunnittelee sinun
parastasi jo nyt, tarkastelee oreja, miettii oman tamman vahvuuksia ja
heikkouksia. Huonosta taloudellisesta tilanteesta ja varsan
kasvattamisen kalleudesta sekä epävarmuudesta huolimatta, hän on
päättänyt haluta kasvattaa sinulle kilpahevosen ja mahdollisimman hienon
semmoisen."
ps. Ylä- ja alamäkiä se on tämä aika ennen varsaakin - perjantaina meillä oli Miran kanssa niin hieno ja aurinkoinen aamutreeni ohjasajaen ja koulukiemuroita treenaillen. Aurinko paistoi keväisesti ja viikonlopun lumesta ei ollut tietoakaan. Tänään tuulessa ja tuiskeessa hommasta ei taas meinnannut tulla mitään kun takapää oli taas keveänä. Selkeästi selän kivut näyttäisivät olevan jos ei nyt täysin poissa niin ainakin todella paljon parempana, mutta jostain tuo taakse potkiminen ja pukittelu kertoo.Saimme kuitenkin tilanteen rauhoittumaan ilman suurta rodeota, mistä olen tyytyväinen, onhan tavoitteeni saada aikaan hyviä kokemuksia niin hevoselle kuin itsellenikin.Jälleen kerran olisin kiitollinen ajatustenlukutaidosta.
Sain tänä viikonloppuna ilon assisteerata Hevostaitoliiton osastolla Helsinki Horse Fairilla. Olipas hauskaa messuilla hyvän asian puolesta :) Annettekin sai samaan syssyyn liput ja piipahti lauantaina vähän estemittelöitä katsomassa ja shoppailemassa. Messujen paras oma ostos oli pitkään työlistalla ollut "renkini" lippis <3
Meille oli Johanna kanssa liiton toimesta hommattu mukava huone messarin hotellista ja oli vallan hauskaa olla viikonloppureissulla. Selkä tosin huuteli seisomisesta, mutta eiköhän tuo tuosta taas tokene. Rotuesittelyssä oli myös FWB ja pääsin juttelemaan kantakirjauksesta ja estepuolen isommista oreista. Pohdin tuossa aiemmin sitä, että mikähän tuo tamman kantakirjauskelpoinen tai kantakirjattu vaatimus tarkoittaa kirjaimellisesti? Hänen mukaansa Miran osalta kaiken pitäisi olla kunnossa, Deutsches Reitpferd on listoilla ja kantakirjattuna hyvä homma, niin ja tamman osalta asiassa ei ollakaan niin tarkkoja kuin oriiden kanssa, joiden osalta eurooppalaiset hyväksytyt kantakirjat on ihan listattu. Jei.
Yhden uuden orivinkin sain, pyrin laittamaan siitä ihan omaa postausta kunhan kaivan hepsun tiedot esiin. Prinz Clintuksesta sen verran, että FWB-ständilläkin olivat sitä mieltä, että jälkeläisiä ei ole. Italiassa on kantakirjattu, mutta ei käytetty. Suorituskykynäyttöjä siis on, muttei periyttämisestä tietoa. Tähän täytyy palata, viimeistään Oripäivien jälkeen, nehän ovatkin jo ihan kohta.
Löysimme Miran kanssa itsemme iltalenkiltä vastakaadetusta metsästä. Pääsy sinne edellytti yhden pahamaineisen ojan ylittämistä, mutta tällä kertaa suoritus ei edellyttänyt edes harkintaa, ihme kyllä. Kaikki puusto oli kaadettua ja ex-metsälle mentiin todella jyrkkää mäkeä pitkin, aivan mahtavia leveitä kulkuväyliä ja mikä tuoksu! Paras on vielä kertomatta, nimittäin löysimme aiva uuden reitin metsältä kotiin halki toisen metsän :) Kuva olis ollu kiva, mutta tällä kertaa mukana ei ollut edes puhelinta...
Voihan kökkö. Minä jo "iloitsin" kun pääsee tarhaa putsamaan - linnut sirkuttaa ja luonto alkaa vihertää, mutta mitä tapahtuu? Tulee lunta tietenkin. No onneksi pysytään kuitenkin nollan tietämissä, toivo nopeasta kevään tulosta elää siis edelleen.
Pakko vielä juhuutella eilisestä Miran rentoudesta, piiiitkästä aikaa kentällä selästä käsin ja murunen oli niin rempsikka :)
Tänään julkaistiin vihdoin oripäivien aikataulut! Olen himppasen P E T T Y N Y T. Esitettävien ja arvosteltavien oriiden kokonaismäärä on aika pieni (ainakin siltä tuntuu, en tosin tiedä mitä määriä aiemmin on ollut) ja etenkin suorituskyvyn perusteella jalostukseen esitettävien määrä marginaalinen ( näitä oli aiemmin enemmän)
Johtunee siitä muutoksesta, että enää ei tarvitse välttämättä esittää mm. ulkomailla jalostukseen hyväksyttyjä Suomessa lainkaan. Höh ja höh.
Estepuolen varttuneimmista oreista kiinnostava on Tardiveaun Prinz Clintus. Siinä olisi kokoa ja näköä meidän Murulle? Ei tuo toinenkaan, Concreto hullumpi ole, onkohan astutuskauden Suomessa ja kenellä? Molemmat vahvistaisivat Murun holsteinerlinjaa. Olisihan nuo hienoa nähdä livenä ja läheltä, Stadikalla kesällä tuli Prinz Clintus nähtyäkin.
Meillähän on kiimamerkkien etsintä käynnissä, yhtenä päivänä tuossa viime viikolla Miran ja Tonton tarhaillessa poikkeuksellisesti kimpassa olin näkevinäni ja kuulevinani ;) merkkejä, mutta taisi olla vielä väärä hälytys. Karvanvaihto on Murulla jo kovassa vauhdissa mikä on hyvä, sillä luin tuossa joistain noista kirjoista, että tamman hormoonitoiminta on kunnolla palautunut vasta kevätkarvan vaihdutta. Silloin ajattelin, että jos noilla mennään, meillä ollaan siinä vaiheessa vasta kesäkuussa jos tuota karvan määrää on katsominen :D
Täytynee testailla tuolla Tontsalla säännöllisesti, Mira oli ainakin viime keväänä kovasti ruunille herkillään.
Aurinko tarjosi parastaan tänään! Aivan ihana keli. Me kokeiltiin naruriimua ja koulutusköyttä tai narua tänään. Ollaan tehty maastakäsin työskentelyä tosi paljon ja opeteltu erilaisia käskysanoja, saksaksi ;) peruuttaminen on alkanut toimia jo tosi hyvin! Nyt kun olisi pitänyt köyden heilunnasta peruutella oli tuo minun tyllerö vähän hämillään. Nopeasti hiffasi kuitenkin asian, että edessä ollessakin voidaan pyytää taaksepäin. Ensimmäisellä kerralla pakoreaktio oli suurehko, kunnes osasin itse ottaa paineen riittävän pieneksi. Tällä hevosella ei tarvitse kuin pikkuvinkin, kunhan ensin ymmärtää mitä halutaan. Selästäkin käsin muru on herkimpiä rastastamiani hevosia. Näin tädille vähän liiankin herkkä :)
Kirjoittelin muuten täällä viikolla Murun saksalaiselle, kantakirjanneelle omistajalle ja kyselin varsotuksesta (Miralla siis yksi varsa entuudestaam syntynyt Saksassa Hollingstedtissä 2011) ja tehdyn kantakirjauksen dokumenteista. Passissahan on merkintä kantakirjauksesta siitokseen, mutta olisi kiva lukaista mitö arvostelussa tuumattiin. Toivottavasti hän vastaisi pian :)
