Joululoma ja hieman ylimääräistä aikaa - joten ajattelin ottaa mammasta pari kuvaa. Kun sitten katsoin tiineyslaskurista missä kohtaa tiineyttä mennään olemmekin juuri sopivasti puolessa välissä, tarkalleen ottaen 167 tiineyspäivää takana. Mirahan siemennettiin 14.7.2015 joten laskettuaika on 14.6. Ajattelinkin astutusta miettiessäni, että toista kertaa en niin aikaista varsaa kuin Consta oli ihan ehdoin tahdoin yritä. Silloin valvottiin ja käytiin töissä ja samaan aikaan valmisteltiin Annetten lakkiaisia. Tuntui, että sitä univelkaa parannellessa meni todella pitkään.
Murun vauvamassu alkaa jo hyvin näkyä vaikkei mamma mikään suurimahainen olekaan, toiveissa olisi, että sieltä tulee meille rohkea, kaunis ja energinen tammavarsa. Constaa odottaessaan Mira lopulta oli aika hyvissä mitoissa, mutta Mira on sen verran sirpakka ja pääsi varsakiloistaan nopeasti eroon, että vielä on onneksi matkaa edelliskeväisiin mittoihin.
Consta oli tänään myös käytävällä hoidettavana ja tässä kuva myös rakkaasta peikonpojasta, joka kuvaushetkellä on viikkoa vajaa 8 kk. Consta on melkoinen vilpertti, mutta samalla myös nopea oppimaan uusia asioita. Peruskäsittely hoidettaessa sujuu, peruutus- ja pysähdysharjoituksia tehdään aina sisään ja ulos mentäessä ja talutusharjoituksia kentällä silloin tällöin. Talutusta seuraa yleensä vapaana kirmailu mamman kanssa. Ehkä sen vuoksi kentän suuntaan meno aiheuttaa pojalle aina melkoiset riehunnat. Saa olla tarkkana korkealle nousevien etukavioiden kanssa. Onneksi siinäkin tilanteessa ärähtäminen auttaa suhteellisen hyvin. Tosin voima on hyvä lisäase. Ylipäänsä Consta kuuntelee melko hyvin ja on perusjärkevä vaikkakin samalla melkoinen touhupetteri.
Kirjoitettu 10.1. tapahtumien 28.12. perusteella
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti